Kirjoja hiljaisuudesta

Blogini nimi on Onnellinen koti. Kirjoitan aika paljon ulkoisista asioista, sellaisista asioista jotka tasapainottavat ja rauhoittavat mieltä ja arkea, niin että kodissa on hyvä elää. Itse kuitenkin ajattelen, ettei onnellisuuden lähde ensisijaisesti ole meitä ympäröivissä tämän maailman asioissa. Onnellinen koti syntyy siitä, että on yhteydessä meitä suurempaan onnellisuuden lähteeseen. Siitä lähteestä voi ammentaa loputtomasti niin, että itse voi tuoda onnellisuutta ympärilleen, eikä vain etsiä ympäriltään asioita, jotka tekisivät onnellisiksi.

Tässä kirjavinkkinä muutama kirja, jotka voivat auttaa tiellä sellaisen pysyvän lähteen luokse. Näitä kaikkia kirjoja yhdistää se, että ne ovat avaraa hengellisyyttä, joka ei tuputa tai pakota, vaan lempeästi näyttää jotain hyvää, mitä kirjoittajat itse ovat löytäneet.

1. Henry Thoreau: Walden

Thoreau eli 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa ja ei pitänyt siitä, mihin suuntaan sen ajan yhteiskunta oli menossa. Hän päätti jättää maailman menon taakseen, myi kaiken omaisuutensa ja rakensi pienen mökin itselleen Walden-järven rannalle (kuva on tuosta paikasta). Kirja kertoo hänen vuodestaan erakkona. Vaikka kirja on kirjoitettu yli 100 vuotta sitten, kaikki siinä tuntuu nykyaikana vielä ajankohtaisemmalta. Tuntuu että Thoreau näki selvästi, mihin suuntaan maailma oli menossa: vaikka tavaran määrä lisääntyi, ihmisten onnellisuus ei silti lisääntynyt samassa tahdissa. Tätä kirjaa suosittelen mökkilukemiseksi!

Tämä kohta saa minut nauramaan uudestaan ja uudestaan, kun mietin kaikkia Facebookissa vietettyjä hyödyttömiä tunteja: We are in great haste to construct a magnetic telegraph from Maine to Texas; but Maine and Texas, it may be, have nothing important to communicate…. As if the main object were to talk fast and not to talk sensibly. We are eager to tunnel under the Atlantic and bring the Old World some weeks nearer to the New; but perchance the first news that will leak through into the broad, flapping American ear will be that the Princess Adelaide has the whooping cough.

Löytyy toki myös (vieläpä aika uutena) suomennoksena.

2. Thomas Merton: Hiljainen elämä

Lisää amerikkalaisia! Thomas Merton taas on 1900-luvulla elänyt amerikkalainen munkki, joka myös piti elämästä erakkona mökissä. Hän oli vahvasti kristitty mutta kiinnostunut idän uskonnoista ja erityisesti zenistä, koska koki sieltä löytyvän sellaista hiljaisuuden etsintää, joka kristinuskosta oli ehkä kadonnut. Hiljaisesta elämästään huolimatta hän osallistui aktiivisesti uskontojen väliseen vuoropuheluun ja kävi keskustelua mm. dalai-laman kanssa. Mertonin tekstejä lukiessa, vaikka vain näitä päiväkirjakatkelmiakin, tuntuu että mieleen laskeutuu hetkeksi se sama hiljaisuus, joka hänen elämässään oli keskiössä.

3. William P. Young: Autiotalo

Tämä kirja on näistä kolmesta oma suosikkini. Kirja on dekkarin muotoon kirjoitettu mukaansatempaava tarina elämässään haavoittuneesta miehestä, joka löytää takaisin Jumalan luokse – Jumalan, joka on hyvin erilainen kuin se Jumala josta lapsena sai kuulla kirkossa. Kirja ravistelee lempeästi ajatuksia siitä, millainen Jumala voi olla. Voiko Jumala esimerkiksi ilmestyä tummaihoisena, äidillisenä naisena? Samalla lukija voi tunnustella, millainen se Jumala on, johon minä uskon. Millaisena hän minulle näyttäytyy? Suosittelen sateisiin kesäpäiviin ja elämän myrskyjen keskelle, mutta toimii myös riippumatossa aurinkoisella säällä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s