Lapsen kanssa luostarissa

Minulla on ollut pitkään mielessä kirjoittaa jotain Valamosta, joka on lähellä kesäpaikkaani ja siksi meidän perheen vakiokohteita (jossa käydään parhaimmillaan mökiltä päivittäin). Nyt kun sitä vielä erikseen pyydettiin että kertoisin siitä jotain, taitaa aika olla koittanut. Mutta ensin pari sanaa Toukasta.

Toukka on nyt 1,5-vuotias iloinen, vilkas, sosiaalinen (ja sanoinko jo vilkas?) taapero, joka osaa kävellä takaperin, pyöriä ympyrää, syödä haarukalla ja lusikalla, juoda mukista, kiivetä vaikka minne, sanoja vaikka kuinka monta ja opettelee jo kirjaimiakin, osaa kertoa mitä haluaa ja mitä ei halua ja jota naurattaa kun tekee tahallaan jotain mitä ei saisi tehdä. Siksi ei tunnu enää sopivalta kutsua meidän pikkuotusta Toukaksi. Lukemattomasta lempinimivalikoimasta olen valinnut nyt Toukalle uuden bloginimen, joka on Kirppu. Samasta lapsesta on siis edelleen kyse, lempinimi vain vaihtuu.


Olen käynyt useammassakin luostarissa eri Euroopan maissa, ja se mistä pidän luostareissa on niiden helppo hengellisyys. Ensi tuntumalta monien ajatus luostareista voisi olla päinvastainen, sillä nehän vaativat jäseniltään kaiken, ja antavat tilalle elämän jossa voi keskittyä ainoastaan Jumalaan. Mutta vierailijalle luostariin meneminen on helppoa. Kun menee paikkaan, jossa asuu ihmisiä jotka ovat omistaneet koko elämänsä Jumalalle ja rukoukselle, paikassa on sellainen pyhä ilmapiiri, että vaikka ei olisi mitään kokemusta rukouksesta tai hengellisyydestä tai ei edes uskoisi Jumalaan, voi todennäköisesti aistia paikassa jotain erityistä. Sen näkee Valamossakin, jossa käy monia ihmisiä, jotka tuskin koskaan käyvät kirkossa muuten kuin häissä ja ristiäisissä, ja jotka silti tulevat Valamoon käymään ja kokevat siellä jotain mitä eivät muualla koe.

On tietysti mukavaa jos saa käydä nauttimassa luostarin ilmapiiristä ihan omassa rauhassa ja olla vaikka pidempäänkin. Itse olen kuitenkin kokenut, että jos lasten kanssa haluaa matkustaa, Valamo on lapsiystävällisimpiä paikkoja. Ensinnäkin siellä on lapsille oma leikkipiha, toiseksi alle 3-vuotiaat saavat syödä ilmaiseksi (mahtavaa etenkin meille, kun meidän Kirppu syö melkein aikuisten annoksia 😉 ), kolmanneksi ortodoksikirkossa ei ole penkkejä ja sitä ei katsota pahalla jos liikkuu tilassa jumalanpalveluksen aikana, ja vielä neljänneksi jumalanpalveluksessa lauletaan kaiken aikaa niin etteivät vauvojen äänet häiritse yhtä paljon kuin luterilaisessa kirkossa (- kun Kirppu oli pieni, meille tultiin jumalanpalveluksen lopuksi vain sanomaan, että ihanaa kun teidän vauva laulaa mukana!). Tämän lisäksi olen aina kokenut lapseni kanssa oloni tervetulleeksi. Valamossa on monesti löytynyt ystävällinen syli Kirpulle niin, että minä ja Siippa ollaan saatu hetken aikaa hiljentyä rauhassa. Paras muisto kuitenkin on Lintulasta (n. 10 km Valamosta), jossa viime kesänä igumenia Marina (luostarin johtaja, joka kuoli tänä kesänä auto-onnettomuudessa) tuli jumalanpalveluksen lopuksi siunaamaan Kirppua ja meitä ja vielä vilkutteli Kirpulle vähän väliä siunatessaan muita jumalanpalveluksessa olleita. Muuten Lintula ei ole yhtä helppo paikka lasten kanssa, sitä suosittelen jos haluaa mennä aikuisten kesken hiljentymään. Tosin luostarin yrttisuola on niin hyvää, että sen vuoksi kannattaa ihan vaikka vain pistäytyä matkamuistopuodissa. Olen myös tehnyt Lintulan kirppikseltä tosi hyviä löytöjä, parempia kuin Valamosta.

Jos sinä joka pyysit minua kertomaan Valamosta haluat tietää lisää, jätä kommenttia ja voin kertoa tarkemminkin sen mitä osaan. 🙂 Nettisivuilta toki löytyy enemmäkin tietoa: Valamon luostariValamon opisto muuten järjestää laadukkaita käsityökursseja, itse olin siellä tosi hyvällä kasvivärjäyskurssilla viime kesänä (kurssilla ei käytetty värjäyksessä mitään myrkkyjä, keinot olivat kokonaan luonnonmukaiset), ja kirjoitin siitä jotain tänne blogiinkin.

Mainokset

2 ajatusta artikkelista “Lapsen kanssa luostarissa

  1. Kiitos tästä jutusta! Kertomasi rohkaisee minua liittämään Valamon jonkin lomareissumme yhteyteen. Voin käydäkin vierailemassa luostarin omilla sivuilla. Lähinnä tällä hetkellä mieleeni nousee kysymys, voiko luostarin alueella majoittautua lapsiperheenä. Kaiketi näillä joillain kursseilla yms. majoittautuminen järjestyy siellä, mutta mitenköhän muuten. No, saan varmasti asiaan selvyyttä, kun käyn tutkimassa heidän sivujaan.

  2. Kyllä majoittuminen onnistuu. Majoitusmahdollisuuksia on retkimajatyyppisestä hotelliin. Olen siellä useampia lapsiperheitä nähnyt ja itsekin olimme siellä viime kesänä Kirpun kanssa, kun olin kurssilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s