Rakastatko minua jos…

Sain Lasten keskuksesta blogilleni tosi mieluisan yhteistyökumppanin. Heidän kasvatus- ja lastenkirjoista voi aina luottaa että tulossa on kauniita kuvia ja mielekkäitä opetuksia. Nyt sain valita tämän vuoden uutuuskirjoista muutaman arvosteltavaksi, ja myöhemmin yksi tulee myös arvontaan. Ensimmäisessä paketissa tulivat Catherine Leblancin ja Eve Tharletin Rakastatko minua jos…, ja tämän vuoden jouluseimi, josta saa lasten kanssa askarrella seimen – leikata siis hahmot ja asetella pöydälle – ja mukana on myös joulutarina ja leikkejä joita seimen äärellä voi yhdessä leikkiä. Siitä vielä enemmän kuvia noin kuukauden päästä, kun joulu on vähän lähempänä. Minulla oli ajatuksena vähän kerrallaan joulua odottaessa laittaa Kirpun kanssa seimen osia olohuoneen pienelle pöydälle, ja jouluna sitten lopulta Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi. Hahmot ovat hyvää pahvia, ja kestävät myös rauhalliset leikit, jos lapset haluavat esittää tarinaa itse tai keksiä siitä vaikka ihan omia versioita. Tämän vuoden seimessä on kivaa se, että mukana on kaksi erilaista taustamaisemaa ja hahmojen lisäksi myös talli. (Jouluseimi maksaa muuten vaan neljä euroa ja se on tosi helppo tehdä, joten se on hyvä kiireisen tai askartelukammoisen vanhemman valinta.)

Rakastatko minua jos… kertoo Pikku Karhusta, joka on huolissaan siitä, mihin asti Äitikarhun rakkaus riittää. Rakastaako äiti, vaikka olisin ilkeä? Entä sitten, jos äidille sattuisi jotain kauheaa? Kirja haluaa auttaa kyselyiässä olevaa lasta löytämään varmuuden vanhempien muuttumattomasta rakkaudesta ja tuomaan sillä perusturvallisuuden tunteen.

Kirppukin piti kirjasta ja halusi että luen sen läpi useamman kerran – vaikka oli tosin vakuuttunut, että yhdellä sivulla karhun sijaan olikin possu. Mutta ketäs se nyt haittaa.

Kirppu tosin pitää kaikista kirjoista ja kuuntelee mielellään vaikka tenttikirjaani. En tiedä miten pitkiä aikoja Kirppu jaksaisi lukea kirjoja, koska minä tipahdan aina ensiksi. Siksi haluankin löytää kirjoja joista nautin myös itse, ja tällä hetkellä olemme valmiita siirtymään vähän monimutkaisempiin kirjoihin kuin ”omena, päärynä, kissa…” Kirppu istuu pitkiäkin aikoja paikoillaan kuuntelemassa ja ihmettelemässä, ja vaikkei kaikkea vielä ymmärrä, hetket on hänelle mieluisia, ja ehkä kohta taas minullekin kun kirjavalikoimaan tulee vaihtelua ja uutta syvyyttä. Sitä odotellessa, että jonain päivänä päästään lukemaan Narniaa…

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s