Kirppu 2v!

IMG_5847Nyt on aika onnitella itseäni: Olen selviytynyt jo kahdesta äitiyden vuodesta! Olen hyvin kaukana täydellisestä, mutta olen yrittänyt parhaani ja kasvanut valtavasti, ja se on onnittelun arvoinen saavutus.

Oli tosi ihanaa järjestää Kirpun synttäreitä, kun Kirppu jo ymmärsi mistä on kysymys, ainakin sitten kun juhlat alkoivat. Synttäreistä toki puhuttiin jo paljon aiemmin ja kaverisynttäreiden vieraslista käytiin monta kertaa läpi, mutta vielä taisi olla hieman arvoitus, mitä silloin synttäreillä varsinaisesti tapahtuu.

Vaikka synttäreiden järjestämisessä on vaivaa, ne ovat minusta kuitenkin tosi tärkeä juhla. Halusin tehdä parhaani järjestelyissä, koska synttärit ovat yksi tapa kertoa lapselle, että hän on tärkeä, arvokas ja rakastettu ja hänellä on välittävä perhe ja yhteisö ympärillään, joka haluaa juhlia sitä että juuri hän on tullut tähän maailmaan. Samoin on minusta aikuistenkin synttäreiden viettäminen tärkeää, niin aikuisille kuin lapsillekin. IMG_5933Synttärit ovat viesti siitä, että jokainen on tärkeä, rakastettu ja niin arvokas, että haluamme järjestää juhlat ja antaa hienoja lahjoja juuri hänelle. Vähän aikaa sitten luin muuten tosi hienon ajatuksen lahjojen antamisesta Kris Vallottonin kirjasta Elämä kuninkaan perheessä – kirja esitti kysymyksen siitä, annatko lahjoja siksi että haluat antaa toiselle jotakin jota hän tarvitsee, vai annatko lahjoja jotka kertovat toisille sen että hän on arvokas? Tarvitsin vain tuon yhden kysymyksen avaamaan minulle vihdoinkin lahjojen antamisen merkityksen. Olin ollut juuri sellainen ihminen joka antaa lahjaksi pyyhkeitä tai yöpukuja tai mitä vain kuvittelinkin toisilta puuttuvan, enkä ollut varmaan kaikista kiitollisin vaimokaan koska en ihan ymmärtänyt, mitä tekisin niillä kauniilla asioilla joita sain lahjaksi – pääasia kuitenkin, että nyt ymmärrän että kaulassani on koru joka kertoo sen että minua rakastetaan ja olen arvokas, ja hääaamuna ja lapsen syntyessä saamani riipukset ovatkin ihanimmat koruni.

IMG_5850Kirppu haluaisi syödä ruoaksi aina mieluiten ”tappileipää”, joten niitä meillä oli siis tarjolla. Tekemäni piparit eivät kuitenkaan ihan menneet läpi tappileivästä, vaan olivat ”tappileipäpipareita”. Herkkua joka tapauksessa. Koristelut teimme yhdessä Kirpun kanssa, ja istuimme aika pitkään rappukäytävässä ihailemassa oven serpentiinistä ja ilmapalloista loihdittua koristetta. Kirppu sai myös päättää minkä värinen superpallo ja mikä lentsikkatarra tuli kenenkin ongintapussiin, ja asetella tähtitarrat pusseihin. Yllätyksenä Kirpullekin pusseihin tuli vielä rusina-askit. Vaikka Kirppu oli tehnyt pussit itse, onginta oli hänelle IMG_5920ja kaikille lapsille suuri mysteeri – mistä ihmeestä ne pussit oikein tulivat? Lapset olisivat kovasti halunneet kurkistaa, mitä verhon takana oli, mutta eihän sinne tietenkään saanut katsoa. En olisi osannut kuvitella, että onginta voi olla niin hauskaa! Ihania nämä pienet, joille vielä ihan pienetkin asiat ovat ihmeellisiä ja suuria!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s