Pääsiäisohraa ja luomumultaa

IMG_6346

Minulla on ollut matkassa tarjousenkeli viime aikoina. Ostin pääsiäisruohoksi ohranorasta, josta ihanan vihreän värin lisäksi saa ihanaa – vaikutukseltaan ainakin jos ei maultaan – vihreää juotavaa, mutta meillä kotona oli vain tavallista kukkamultaa. Se on lannoitettu teollisilla lannoitteilla, joten menee vähän koko idea itse kasvatetusta ruoasta jos sitä käyttää. Minulla ei ollut aavistustakaan mistä luomumultaa saisi. Kun aloin ottamaan asiasta selvää, selvisi että Biolanin mullissa ei käytetä teollisia lannoitteita vaan vain kanankakkaa. Yllättäen kuitenkin ostosreissulla Lidlissä olikin luomu-kukkamultaa, ja vielä edullisesti alle 3 euron hintaan! Vieressä oli houkuttelevasti siemeniä myynnissä, ja niitä tarttui mukaan
muutamakin pussi: persiljaa ikkunalaudalle kasvamaan (pussissa luvattiin että sitä voisi kasvattaa ympäri vuoden, mutta päteeköhän suomen oloihin?), parvekkeelle tuoksupielusta jossa on paljon pieniä violetteja kukkia sekä kääpiöauringonkukkia. Ensi kesänä parvekkeella paistattelee päivää 1-vuotiaan sijasta 2-vuotias, joten oletan että voin jo laittaa parvekkeen lattiallekin kukkaruukun, johon auringonkukat tulevat. Toivotaan myös, että Kirppu on jo unohtanut sen että parvekkeelta on hauskaaheitellä puupalikoita alas. Asumme nimittäin kuudennessa kerroksessa ja suoraan ulko-oven yläpuolella, joten kulmikkaat puupalikat putoavat täältä aika kovaa…
IMG_6350

Kirppu oli onnellinen pieni puutarhuri, kun istutimme persiljat ja ohranoraat yhdessä. Parvekekukat jäivät vielä odottamaan kylvöä. Oli selvästi ihanaa saada työntää kädet multaan, tutkia siemeniä ja opetella käyttämään sumutinpulloa kasteluun. Kirpun kunniatehtäväksi tuli kastella ohranoraat joka aamu, ja odotan sitä kun pääsee näkemään Kirpun ihmetyksen, kun mullasta alkaa nousta pieniä oraita.

.

Istuttaminen taisi olla todella kiinnostavaa, sillä kun seuraavana aamuna menin ottamaan kuvaa persiljaistutuksista, joihin olin vielä yöllä leikannut lehdestä kuvan jogurttipurkin koristeeksi, minuaIMG_6369kohtasi tällainen näky. Meni hetki ihmetellä, mitä tässä on tapahtunut: persiljapurkit olivat sisäkkäin, sumutinpullo niiden päällä, multaa ikkunalaudalla, seinällä, patterissa ja lattialla. Kylvölevyt olivat jo hajonneina tuossa multakasassa. Minusta oli tosi hellyyttävää, että puutarhanhoito kiinnosti niin paljon, että Kirppu taisi yrittää käydä kastelemassa persiljoita itse – tämän päättelin siitä että ruukut olivat myös hyvin kosteat. Jätin sanomatta koko asiasta, sitä paitsi oli myös oma mokani että olin unohtanut tuolin ikkunalaudan viereen. Kirppu vaikutti olevan tosi hämillään, kun tuli keittiöön, joten hänkin taisi tajuta että oli tehnyt jotain mitä ei pitäisi, ja tuli pyytämään että minä laittaisin mullat takaisin ruukkuun. Näin tein, mutta harmikseni olin jo ehtinyt hukata persiljansiemenpussin. Taitavaa hukata se yhdessä yössä! Siellä olisi vielä kolme kylvölevyä jäljellä. Toistaiseksi persiljaa kasvaa siis vain yhdessä purkissa, sen verran hankalaa oli kylvölevyä asetella paikoilleen.

Tässä siis meidän pieni yrttipuutarha nyt. Korianteri löysi paikkansa perintökastikekulhosta, jota käytetään meillä noin kaksi kertaa vuodessa joten näin se saa olla ilona enemmän. Silmät ahmivat vihreää kun sydän odottaa jo kevättä!

IMG_6370

 
Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s