Miten äitiys sai minut kiinnostumaan lintujen bongaamisesta

IMG_6548Äitiys on muuttanut minua odottamattomilla tavoilla. Toisaalta se ei muuttanut niin paljon kuin odotin – minusta ei esimerkiksi tullut siistiä sen jälkeen kun vauva syntyi, vaan ajoittain sotkun määrä jopa lisääntyi. Odotin myös että jotenkin saisin isolla kauhalla lisää viisautta, mutta taitaa olla että se viisaus tuleekin siitä kokemuksesta kun kasvaa parisuhteessa ja lapsen kanssa. Pullantuoksuinen olin ennenkin mutta kodin hengettäreksi on vielä matkaa. Sen sijaan olen odottamattomasti ensimmäistä kertaa elämässäni innostunut Suomen historiasta ja lintujen, kasvien ja hyönteisten tunnistamisesta.

Aluksi se oli vain sitä, että ajattelin haluavani tarjota niissä lapselleni jotain mistä koin itse jääneeni lapsena paitsi. Minulle on edelleen mysteeri, mitäIMG_6683 eroa on voikukalla ja leskenlehdellä, miten ne pikkulinnut erottaa toisistaan, kumpi on harakka ja kumpi on varis, tarkoittavatko haapa ja leppä samaa asiaa… Ymmärrätte jo varmaan. Vielä kun Charlotte Masonilla oli niin hyviä ja romanttisen kuuloisia ideoita luontoretkistä lasten kanssa, minäkin halusin oppia, että voisin sitten opettaa. Charlotte Masonille luontokasvatus oli yksi tärkeimpiä kouluaineita, ja oppilaiden kanssa käytiin säännöllisesti metsäretkillä, joilla paikan päällä tarkkailtiin luontoa ja vuodenaikojen kiertoa, ja metsässä myös piirrettiin kuvia kasveista, hyönteisistä, linnuista, eläimistä ja maisemista. Oppilailla oli oma luontokirja, jossa seurattiin luonnon kiertokulkua piirroksin ja kirjoitetuin havainnoin. Mukaan saatettiin kirjoittaa myös omia runoja tai tunnettujen runoilijoiden luontoaiheisia runoja kuvien viereen. Minusta ajatus on ihana, ja toivon joskus voivani/jaksavani Kirpun kanssa seurata kokonaisen vuoden ympäri luontoa tällä tavalla sitä.

IMG_6684Ensin siitä kuitenkin pitää ymmärtää jotakin. Olen jo jonkin aikaa kaivannut sellaista kirjaa, joka kertoisi Sen Kaiken tarpeeksi yksinkertaisesti ja tarpeeksi selkeästi, että tällainen täystohvelokin sen ymmärtää. Ja sellaisen löysin! Otava on juuri julkaissut tarpeisiini Lasse J. Laineen kirjan Suomen luonto. Tunnistusopas, josta pyysin arvostelukappaleen. Kirjassa on niin eläimet, linnut, perhoset, kukat, puut kuin hyönteisetkin elinympäristöittäin lueteltuna. Bonarina vielä kirjan lintujen äänet pääsee kuuntelemaan netissä. Ei siis tarvitse lähteä etsimään oikeaa lintua monensadan vaihtoehdon joukosta, vaan jos esimerkiksi kaupunkiympäristössä näet sellaisen linnun joka on harakan värinen mutta varpusen kokoinen, voit taajaman kohdalta katsoa, mitä lintuja todennäköisimmin voit kaupungissa nähdä ja löytää näkemäsi sieltä. Siitä tiesinkin, että olin löytänyt oikean kirjan, kun ensimmäisenä elinympäristönä oli se taajama ja kuvassa oli lokkeja Tokoinlahden rannalla. Kesällä sitten tutustutaan vielä toiseen elinympäristöön – olen selvittänyt kuvista, että meidän mökki on kuivalla kankaalla ja vesistön rannalla.

IMG_6685Me ollaankin Kirpun kanssa tehty jo monia hienoja löytöjä ihan vaan omalta pihalta ja lähipuistosta. Olen esimerkiksi saanut selville, miksi pulut täällä esikaupungissa näyttävät erilaisia kuin ne, jotka kakkivat keskustassa patsaiden päälle (Vastaus: Ne ovat eri lajia! Meidän pihalla ei olekaan puluja!). Lähipuistossa ihailtiin toissapäivänä kaunista, kiiltävää kultakuoriaista, ja eilen hiekkalaatikolta löytyi heleän vihreä viherlude. Ötökät ovatkin helppoja tutkimuskohteita, kun ne pysyvät paikoillaan ja ne voi tarvittaessa nostaa lapioon tarkasteltavaksi. Lintujen kanssa minulla on vielä vähän haastavampaa… Kirppu myös tunnistaa metsästä jo valkovuokon, sinivuokon, punavuokon (=kuivuneet mustikanvarvut) ja keltavuokon (=narsissi). Ei siis haitannutkaan että itse en osannut vielä mitään – nyt me opetellaan yhdessä!

Mainokset

2 ajatusta artikkelista “Miten äitiys sai minut kiinnostumaan lintujen bongaamisesta

  1. Hienoa, kun voitte lapsen kanssa yhdessä opetella luonnon ihmeellisyyksiä!

    Muutettuamme maalle me myös mieheni kanssa kiinnostuimme uudella tavalla luonnosta. Muutimme aluksi erityiselle lintualueelle ja innostuimme opiskelemaan lintujen tunnistamista. Nyt olemme pari talvea opetelleet lintuladan lintuja. Olen ihan ihmeissäni, että minäkin näin”vanhana” olen todellakin oppinut erottamaan eri linnut toisistaan ja muistan jopa niiden nimet. Ja ihaninta on ollut nyt yhdessä meidän pikku taaperon kanssa katsella lintuja! Hän haluaa aina katsella niitä ikkunasta ja tunnistaa jo esim. harakan, sini- ja talitiaisen sekä varpusen : ) Olen niin iloinen, että eläimet tuntuvat kiinnostavan poikaani, koska itsekin rakastan eläimiä.

    Mukavia luontohetkiä teille pääkaupunkiseudun kevääseen!

  2. Kiitos! Lasten kanssa luonnon tarkkailu on niin palkitsevaa, kun löytämisen riemu ja ilo tarttuu herkästi itseenkin. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s