Taaperoimetyksen hyödyt ja haitat

…meidän kokemuksista käsin, tutkimustiedolla höystettynä. Olen laittanut joka kohtaan linkin sivulla, josta olen tiedon löytänyt. En ole lääketieteen ammattilainen vaan ihan tavallinen äiti, joten jos jotain olen ymmärtänyt väärin, minua saa korjata ja kaikesta saa keskustella!

Kiitos myös Siipalle, joka oli sitä mieltä että imetyksestä kirjoittaminen on niin tärkeää että minun pitäisi kirjoittaa siitä säännöllisesti, että uudetkin lukijat pääsevät lukemaan siitä. Olen onnellinen siitä, että minulla on niin kannustava aviomies niin äitiyden kuin blogin kirjoittamisenkin suhteen.

Hyödyt

  • Ei tarvitse kantaa huolta siitä, syökö lapsi tarpeeksi tai saako allergioiden tai nirsoilun takia tarpeeksi monipuolista ruokaa. Vatsataudissa tai flunssassa myös maito saattaa olla ainoa ruoka, joka maistuu. Rintamaito nimittäin ei muutu jossain vaiheessa pelkäksi sokerilitkuksi, jolla ei ole ravitsemuksellista arvoa. Länsi-Australian yliopiston tutkimus äidinmaidon koostumuksesta on kuitenkin osoittanut, että yli 1-vuotiasta imettävän äidin maito muuttuu energiapitoisemmaksi. Niinpä yli 1-vuotiaskin voi saada maidosta vielä suuren osan päivittäisestä energiantarpeestaan.
  • Lapsi sairastuu harvemmin ja parantuu nopeammin. American Academy of Pediactricsin sivujen artikkelissa kerrotaan, että rintamaidossa on niin vasta-aineita, entsyymejä kuin valkosolujakin, jotka vahvistavat lapsen immuunipuolustusta. Käytännössä siis kun äiti saa flunssan, pöpöt todennäköisesti tarttuvat lapseenkin, mutta maidon vasta-aineet auttavat lapsen immuunipuolustusta selviämään taudista nopeammin. Itse asiassa yli 1-vuotiasta imettävän äidin rintamaidossa vasta-aineita on jopa enemmän! Tämän olemme kyllä huomanneet, sillä Kirppu on selvinnyt yleensä taudeista noin kolmasosassa siitä ajasta kuin minä. Kirpulla on ollut vain pieniä flunssia, korvatulehduksia ei ollenkaan, kahdesta vatsataudista on selvinnyt muutamalla oksennuksella. Uskon, että oma osansa tässä on ollut myös meidän terveellisillä elämäntavoilla, mutta imetyksen on kyllä todettu suojaavan mm. vatsataudilta, ripulilta, flunssilta ja korvatulehduksilta.
  • Samalla sivulla kerrotaan, että yli 6-kuukautta imeteyillä on pienempi riski sairastua leukemiaan. Lyhyempikin täysimetys riittää mm. diabeteksen, ylipainoisuuden ja kätkytkuoleman riskien vähentämiseen.
  • Vanhemman lapsen imetys ei ole sitovaa. Pieni täysimetetty vauva tarvitsee äitiään koko ajan, mutta taapero voi hyvin olla yön tai muutamankin turvallisen hoitajan kanssa, ja pärjää ilman tissiä. Ruumiinsa saa siis vähän enemmän jo omaan haltuunsa ja liikkumatilaa on enemmän, kun lapsi kyllä pärjää ilman rintaa mutta on tosi iloinen saadessaan sitä taas.
  • Vaikeisiin uhmakohtauksiin ja koviin kopsahduksiin löytyy lääke läheltä.
  • Ei haittaa, jos eväät unohtuivat kotiin.
  • Imetyksen pituus vaikuttaa siihen, miten hyvän immuniteettisuojan lapsi saa rokotteista. Useissa rokotteissa pitkään imetetyt (tutkimuksissa oli verrattu joko yli 3kk tai yli 6kk imetettyjä lapsiin, jotka saivat korviketta) saavuttivat paremman vasta-ainetason taudille kuin vähemmän aikaa imetetyt. Tosin muutaman rokotteen kohdalla vaikutus oli päinvastainen, koska imetettyjen lasten immuunipuolustus oli niin vahva, että se tuhosi rokotteen virukset ennen kuin riittävä vasta-ainetaso ehdittiin saavuttaa. Täältä voi lukea aiheesta lisää.
  • Ei haittaa, vaikka lapsi herää yöllä. Sitten se kömpii tissille ja nukahtaa uudelleen. Itse sitä ei edes muista aamulla. Ei tarvitse nousta unisena, törmätä ovenpieleen, mennä rauhoittelemaan itkevää lasta toiseen huoneeseen… Näin kuvittelisin sen menevän, minulla ei ole tällaisesta yhtäkään kokemusta.
  • Imettäminen on mukavaa. Enää se ei ole velvollisuus, vaan vapaa valinta ja ihana yhteinen hetki lapsen kanssa.
  • Imetetyistä lapsista tulee pikkuisen fiksumpia ja mahdollisesti myös motorisesti ja sosiaalisesti taitavampia. On myös havaittu, että mitä lyhyempi imetysaika on, sitä todennäköisempiä ovat erilaiset oppimisvaikeudet. Täällä imetysjärjestö La Leche Leaguen entinen johtaja on sitä mieltä, että koska ensimmäisen kahden vuoden aikana lapsen aivot kasvavat niin hurjaa vauhtia, imetys hyödyttäisi aivoja ainakin 2-vuotiaaksi asti.
  • Äiti saa normaalin ruoan lisäksi syödä vielä suklaata vaikka jopa päivä, koska energiantarve imetettäessä on n. 450-600 kaloria suurempia kuin tavallisesti. Vaihtoehtoisesti suklaan voi jättää pois ja pudottaa hieman painoa. Muuten sanoisin että rintamaito ei maksa mitään, mutta jokuhan sen ylimääräisen ruoan kuitenkin syö…
  • Pitkä imetys vähentää äidin riskiä sairastua diabetekseen, verenpainetautiin, hyperlipidemiaan, sydänverisuonitauteihin, rintasyöpään ja munasarjasyöpään. Mitä pidempään imettää, sitä pienemmäksi riski tulee. Tieto löytyi täältä.

Haitat

  • Imetyksen ja raskauden aikana äidin aivot pienenevät. Raskaana ollessa sitä alkoi ymmärtämään, miksi naisia on pidetty tyhmempänä sukupuolena. Kyllä se äitiys valitettavasti haittaa järjenkäyttöä vaikka käytännön ja sydämen asioissa viisastuttaakin. Tämän on monta syytä, joista yksi on se, että jos kasvava lapsi ei saa äidin syömästä ruoasta kaikkea tarvitsemaansa, ravinteet otetaan äidin kehosta – esimerkiksi rasvahapot aivoista. Tämän voi kuitenkin ehkäistä helposti syömällä hyvälaatuista kalaöljyä. Yksi ystäväni tosin väitti, että raskauspöhmä loppuu lopullisesti vasta kun imetyksen lopettaa. Itse en sitä ole vielä kokenut, joten en osaa sanoa. Olen tosin raskaus- ja imetysaikana saanut lähes täyden pisteet yliopiston pääsykokeista ja vitosen jokaisesta esseestäni – varmaankin ihan vain siitä ilosta, kun pääsi käyttämään aivoja vauva-arjen keskellä. Molemmat olemme syöneet säännöllisesti kalaöljyä.
  • Sosiaalinen paine. Joidenkin mielestä se vaan on outoa. Onneksi taaperoa ei tarvitse imettää julkisesti, vaan ajankohdan voi päättää itse ja imetyshetket pitää kotona omassa rauhassa.

Tuleeko sinulla mieleen lisää taaperoimetyksen hyötyjä tai haittoja? Onko sinulla jotain huolenaiheita, miksi et haluaisi imettää taaperoa? Jätä kommentti, kuulisin mielelläni ja jakaisin myös omia ajatuksiani lisää.

IMG_6209

Ihania imetyshetkiä ja kaikenlaisia läheisyyden hetkiä äideille, lapsille ja isille! 🙂

Advertisements

19 thoughts on “Taaperoimetyksen hyödyt ja haitat

  1. Hyöty: Vaikeasti allergiselle lapselle todellista super foodia, joka takaa sen, että lapsi saa kaiken mitä tarvitsee huolimatta suppeasta ruokavaliosta. Äidinmaidon kautta myös vieraat proteiinit on helpompi saada lapsen kehoon vähemmän henkeä uhkaavassa muodossa, reaktio saattaa tulla, mutta se on huomattavasti lievempi kuin suoraan annettuna -> imetys siis käy siedätyshoidosta
    Haitta: Saattaa vaatia äidiltä imetysdieettiä, joka voi rasittaa kehoa ja mieltä. Toisaalta sen kestää kun ymmärtää kokonaisuuden ja tajuaa sen, että helpompi äidin on huolehtia tasapainoisesta syömisestä kuin lapsen, jolle sopii vain muutama ruoka-aina

    Hyöty: Lämmin suhde lapseen. Rinta tuo turvaa kovassa maailmassa. Pitkään imettäminen myös ainakin allekirjoittaneella lisää herkkyyttä ymmärtää lapsen tunteita… kun kerran ollaan paljon lähekkäin 🙂

    Haitta: Imetyspettymyksen kokeneet naiset kadehtivat ja selittelevät epäonnistumistaan. Mitä sitä itkemään, jos lapsia vielä syntyy voi saada vertaistukea ja ohjausta kunhan vain selvittää asiaa etukäteen.

  2. Kiitos kommentistasi! Kun meidän lapsella ei ole allergioita, en osannutkaan ajatella tarkemmin asiaa tuosta näkökulmasta, joka on kyllä tosi tärkeä.

    Olen samaa mieltä siitä että rinta tuo turvaa. Se myös auttaa selviytymään vaikeista tilanteista (kuten hammaspesusta :D), kun lapsi saa samalla pitää kiinni rinnasta.

  3. Hauskasti sattui tämäkin aihe, vaikkei meillä vielä taaperoimetyksestä puhutakaan. Satuin nimittäin olemaan nyt viikonloppuna poikkeuksellisesti molemmat päivät töissä, jonka ajan Jii oli isänsä kanssa kotona. Yksi jokaviikkoinen työvuoro ei ole vielä suhdettamme (minun ja lapsen) häirinnyt, mutta tänään Jii tuntui jotenkin protestoivan liiallisen poissaoloni takia. Ei olisi halunnut olla sylissäni, itkeskeli ja piti tiivistä katsekontaktia isäänsä vältellen katsomasta minuun. Tilanne helpottui vasta, kun menin lapsen kanssa hämärään makuuhuoneeseen makoilemaan, ja imetin kaikessa rauhassa. Hetken kuluttua pimeässä loistikin kaksi silmää, kuusi hammasta ja hymy korvasta korvaan. Se siitä protestista tällä erää.

    • Niinpä, imettäminen on kyllä monen hankalan tilanteen pelastaja. Meillä Kirppu pari päivää sitten putosi tosi pahasti tuolilta ja sai ison haavan otsaan, ja ainoa mikä auttoi oli imetys…

  4. Hyvä aihe ja hienoa, että kirjoitit tästä! Imetän itse 3,5-vuotiasta tyttöä ja tunnen itseni välillä melko kummajaiseksi. Mutta komppaan erityisesti tuota uhmakohtauksen taltuttamista! Siis silloin kuin kaikki on ei ei ja ei, niin tissi on aina kyllä 😀 Haittapuoleksi ehkä voisi laskea sen, että tyttö saattaa julkisella paikalla kovaäänisesti vaatia tissiä, repiä paidankaulusta ja kahmia. Silloin äitiä vähän hävettää. Yleensä meillä tissitetään vain aamuisin juuri herättyä ja yritänkin aina vedota siihen, että aamulla sitten… 🙂

    • Joo, tuota en muistanutkaan kirjoittaa vaikka on kyllä tosi tuttu kokemus! Joskus metrossa Kirppu on roikkunut rattaista kaksin käsin kiinni mun tisseissä ja pyytänyt saada tissiä. Tämä on sellainen joka pitäisi kyllä opettaa taaperoimettämistä harkitseville, että opettaa lapselle jonkun neutraalimman sanan kuin tissi, puhuisi vaikka maidosta sen sijaan 🙂

  5. Kiva, kun kirjoitit taaperoimetyksestä, sillä se on minullakin herättänyt paljon ajatuksia!
    Imetän siis edelleen aika tiiviistikin 1v 4kk vanhaa poikaani. Imetys on pojalle tosi tärkeää ja itsekin koen sen tosi hyväksi, läheisyyttämme vahvistavaksi asiaksi. Lähinnä yöimetys väsyttää välillä, jos imetyskertoja kertyy paljon. Välillä on ollut aika hyvä tilanne ja poika on herättänyt vain aikaisin aamulla muutaman kerran, se ei tunnu missään. Viime öinä hän on syönyt taas aika usein ja heti olen ollut väsyneempi ja stressaantuneempi. Viime yönä poika suorastaan asui rinnalla ja alkoi olla taas tosi työlästä touhua. Yöt ovat imetyksessä kaikista raskaimpia, jos ne ovat tällaisia. Unen puute on siis yksi imetyksen haittapuoli.

    Mutta pojan nukuttamiseen imettäminen on ehdoton plussa, päiväunillekin poika nukahtaa usein ihan hetkessä imettäessäni häntä. Sitten vain siirto vaunuihin ☺ Itsekin rentoudun imettäessäni, joskus kun ei illalla saa unta, imetys auttaa!

    Aluksi oli vähän outoa imettää yli vuoden ikäistä, koska en ole nähnyt sellaista oikein missään. Mutta nyt taaperon imettäminen tuntuu jo ihan luontevalta. Päivä kerrallaan mennään, en tiedä kuinka kauan imetän. Mies kuitenkin kannustaa kovasti imettämistä ja pitää sitä pojalle tosi tärkeänä ☺

    • Käsittääkseni lasta voi vieroittaa yöimetyksestä ilman että lopettaa imetystä kokonaan. Yhdellä ystäväperheelläni jo se toimi, että lapsi alkoi perhepedissä nukkua isänsä vieressä. Heräilyt vähenivät tosi nopeasti. Meillä taas Kirppu ihan omia aikojaan alkoi noin puolitoistavuotiaana heräillä vaan kerran yössä. Se on määrä joka ei haittaa minua ollenkaan. Ja silloin kun vaikka tulee hampaita tai on joku merkittävä kehitysvaihe menossa, nekin lapset heräilevät öisin joita ei imetetä, ja en tiedä millä tavalla heidät saadaan takaisin nukkumaan!

      Minullakaan ei ole ollut mitään suunnitelmaa siitä, miten pitkään aikoisin imettää. Ajattelin katsoa, miten pitkään se tuntuu luontevalta, ja kyllä se edelleen siltä tuntuu. Se tuntuu jo niin normaalilta että välillä meinaan unohtaa että joidenkin mielestä se voi olla erikoista.

  6. Meillä ei ole taaperoimetetty, mutta tämä kirjoitus on mielestäni upea, kannustava! En keksi mitään huonoa asiaa imetyksestä, oli lapsi sitten pieni vauva tai isompi taapero. Ensimäiseen kommenttiin liittyen en kuitenkaan koe tarvetta selitellä meidän lyhyempää imetysaikaa muille, MUTTA kateelllisena -vai sanottasko ihaillen- saatan kyllä taaperoimettäjiä katsoa 🙂 Tsemppiä kaikille teille!!

    Ai niin joo, ja ne lapset joita ei imetetä niin nukahtaa yöllä uudestaan ihan vaan kun peittelee tai ottaa viereen (ainakin meillä siis) 🙂 Meidän lapset molemmat lopettivat yösyömiset paljon ennen päivätissiä, ja ihan itsestään. Suuttuivat vaan jos yritti rinnan tarjota yöitkuihin, pelkkä kainalo riitti.

    • Ihana kuulla että lapsia tosiaan on niin erilaisia! 🙂 Siksi kovin yleispäteviä neuvojakaan on vaikeaa antaa. Joillekin lapsille imetys vaan on tärkeämpi asia kuin toisille.

  7. Ihana kirjoitus Meri, kiitos : ) Meillä imetettiin 3-vuotiaaksi ja meillä lopetus kävi niin, että tyttö itse sanoi haluavansa lopettaa kun täyttää 3 ja niin sitten teki. Ja oli tyytyväinen päätökseensä. Hänellä muutenkin sellainen tapa, että etukäteen puhuu milloin olisi valmis mitäkin uutta kokeilemaan, ikäänkuin valmistaa itseään tulevaan…

    Allekirjoitan hyödyt, haittana minullakin satunnainen sosiaalinen häpeä. Meillä oli kyllä sitten isompana sopimus, että kotona juodaan maidot, mutta joskus esim. reissussa rauhoitti nukkumaan päiväunet.

    Nyt isompanakin (kohta 4) muuten huomaan, että tyttö välillä tykkää laittaa pään (korvan) rintaa vasten, erityisesti kun sopeutuu johonkin uuteen ajatukseen, miettii jotain tai hakee turvaa. Suloista : )

    • Hei Lisa, kiitos sinulle kommentista! Kun kuulin tuon teidän imetystarinan, yritinkin jonkin aikaa kerätä useampaa kertomusta blogiin lapsista, jotka ovat itse päättäneet lopettaa imetyksen tai muuten vieroittaneet itsensä. En vain löytänyt mistään toista lasta joka olisi tehnyt samoin. Teidän tytöllä taitaa olla ihan erityisen paljon päättäväisyyttä ja itsehillintää.

  8. Imetetyistä lapsista tulee pikkuisen fiksumpia?! –> Tiedustelisin, että minkälaisen tutkimuksen mukaan ja miten tutkittiin?
    Kiitos vastauksesta!

    • Hei!

      Tässä on Science Dailyn artikkeli, joka kertoo yhdestä tutkimuksesta joka näyttäisi osoittavan, että imetys tekee lapsista fiksumpia. Vaikuttavona tekijöinä olivat täysimetys alussa ja imetyksen pitkä kesto. Aihehan on kyllä aika kiistelty.

      Nyt en muista mistä, mutta jostain luin että ero ei kuitenkaan olisi kovin suuri, vain n. 8 älykkyysosamääräpistettä.

  9. Kiitos kirjoituksesta! Tämä on minullekin tärkeä aihe, imetän 1 v 9 kk taaperoa vielä lähes lapsen tahtisesti. Julkisilla paikoilla arastelen imettää, ja jonkinasteinen yövieroitus tehtiin alkuvuodesta. Yksi kerhotuttu kommentoi ikävästi taaperoimetystä kun oma lapseni oli vielä vauva. Se tuntui ikävältä kun siinä vaiheessa jo olin itse orientoitunut taaperoiemtykseen, sillä minulla ei ollut suunnitelmia vierottaa.

    Minä en ole puhunut lapselle tissistä, tai tissimaidosta, kun ajattelin ettei ole mukavaa jos lapsi sitä huutelee julkisesti. Me puhutaan maidosta (lapsi sanoo aituuu) tai sylimaidosta (lapsi sanoo ulii). Paidankauluksen repimisen sain loppumaan kun opetin lapselle maitoviittoman. Keksittiin oma, mutta käytin pohjana oikeaa viittomaa, joka merkitsti lypsämistä. Lapsi viittoo maidon tarpeensa avaamalla ja sulkemalla kättä nyrkkiin.

    • Vau, sä olet ollut kaukaa viisas. 🙂 Olisinpa mäkin tajunnut tuon jo alkuun. Miten se viittoma sit käytännössä opetetaan?

  10. Imetyksen ja tutin vaikutus suun terveyteen
    Terve suu
    15.9.2009
    Kaarina Sirviö

    Pitkään jatkuneen imetyksen vaikutus
    Tutin imemisen myönteisiä vaikutuksia
    Vaikutukset suuhun ja hampaisiin

    Asiantuntijat suosittelevat täysimetystä 6 kuukauden ikäiseksi. Täysimetyksellä on runsaasti tutkimuksissa todettuja positiivisia vaikutuksia niin lapsen kuin äidin terveyteen. Imetys suojaa lasta muun muassa allergioilta ja korvatulehduksilta sekä ehkäisee lapsuusiän diabetesta. Imetys edistää lapsen suun alueen lihaksiston ja leukojen alueen sekä purennan kehittymistä.

    Tuttia voidaan tarvita, jos lapsen imemisvietti ei täyty äidin rinnan imemisellä. Rinta edustaa lapselle äitiä, ja äidin poissa ollessa tutti rauhoittaa lasta ja luo turvallisuutta. Tutti ei kuitenkaan lievitä lapsen nälkää tai vanhempien fyysistä kosketusta.

    Luonnollinen imemisvietti vähenee 6–8 kuukauden iässä, jolloin tutin ja mahdollisen tuttipullon käyttöä voi hiljalleen alkaa vähentää. Toisen ikävuoden lopulle tutista tulisi luopua kokonaan.
    Pitkään jatkuneen imetyksen vaikutus

    On huomioitava, että tiheä (lapsentahtoinen) imetys 12 kuukauden jälkeen voi aiheuttaa reikiintymistä lapsen hampaisiin, etenkin kun lapsi herää myös yöllä imemään. Yöllä syljen puolustusmekanismit ovat matalimmillaan.

    Maidon sisältämä laktoosi ei vaikuta mutans-streptokokkien lisääntymiseen. Mutta jos lapsen suussa bakteerien määrä lisääntyy voimakkaasti esimerkiksi sokeripitoisen ravinnon vaikutuksesta, voi äidinmaidon laktoosi ylläpitää plakissa happamia olosuhteita, jolloin hampaiden reikiintyminen käynnistyy.
    Tutin imemisen myönteisiä vaikutuksia

    Tutti tuo lapselle mielihyvää ja tuttiin tottunutta lasta on helppo rauhoittaa ja lohduttaa. Tutin imeminen parantaa suoliston aaltomaista liikettä ja painon nousua keskosilla. Tämä johtunee imemisen ruoansulatuskanavan hormoneja stimuloivasta vaikutuksesta. Imeminen edistää myös suoliston verenkiertoa.

    Useiden tutkimusten mukaan tutti voi suojata lasta kätkytkuolemalta. Vaikutus on luultavasti puhtaasti mekaaninen, eli tutti estää ilmateiden tukkeutumisen. Myönteisenä tutin vaikutuksena voidaan pitää myös sitä, että tuttia imevillä lapsilla on 24 kuukauden iässä parempi unirytmi kuin tuttia imemättömillä.
    Vaikutukset suuhun ja hampaisiin

    Tutin ja sormen imeminen vaikuttavat suun toimintaan siten, että posken ja huulten lihasaktiviteetti lisääntyy. Imemisestä kehittyy suun sisälle alipaine, jonka vaikutus kohdistuu muun muassa suulakeen. Nielemisen aikainen lihastoiminta ja kielen toiminta muuttuvat. Myös kielen asento madaltuu.

    Useiden tutkimusten mukaan tutti aiheuttaa leuan ja hampaiden poikkeavuuksia. Erityisesti pyöreämallisen tutin pitkäaikaisesta käytöstä saattaa seurata purentavirheitä kuten avopurenta (kuva 1). Avopurenta korjautuu luovuttaessa tutista varhaisvaiheessa.

    Tutin voimakas imeskely voi aiheuttaa ylähammaskaaren kaventumisen, joka ei parane itsestään vaan vaatii myöhemmin oikomishoitoa. Tutin käyttö voi kuitenkin vähentää haitallista sormen imemistä, ja tutista pääsee helpommin irti kuin sormen imemisestä. Peukalon imeminen aiheuttaa myös hammaskaaren kaventumista ja epäedullista muotoutumista. Peukalon aiheuttamat purentavirheet ovat vaikeammin hoidettavia kuin tutin aiheuttamat.
    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00043

    • Kaiken kaikkiaan imetyksen edut suun terveydelle ovat niin selvät, että imetyksen
      pituuteen puuttumisen sijaan on parempi korostaa bakteeritartunnan ehkäisyä,
      terveellistä ja säännöllistä ruokailua, sekä fluorin käyttöä. Yhtenäisen ohjauksen
      varmistamiseksi suun terveyden ammattilaisten ja neuvolan yhteistyö on tärkeää.

      – THL:n ohjeistus imetyksestä ja suun terveydestä.

      Tässä myös väitöskirja Oulun yliopiston hammaslääketieteellisestä, jossa todetaan että imetyksen ja karieksen välillä ei ole yhteyttä: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514262227/isbn9789514262227.pdf

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s