Pihlajanmarjoja ja muita villiyrttejä

IMG_8020

Olen vihdoinkin löytänyt hyvän oppaan villivihannesten käytöstä. Aiemmin olen nähnyt aiheesta kokonaisen kirjan, jossa silti on esitelty vain muutama villivihannes ja piiiitkän tekstin seasta on ollut vaikea löytää olennaista: miltä se näyttää, missä kasvaa, miltä maistuu, milloin poimitaan ja miten käytetään. Uudessa oppaassani on selkeät kuvat ja todella ytimekkäät tekstit, joiden perusteella jopa minä osaan ensi keväänä bongata metsästä salaatti- ja muhennosainekset. Ja mikä parasta: opas on kokonaan ilmainen. Sen saa pdf:nä tästä linkistä tai vihkosena voi tilata täältä, nimi on siis hieman harhaanjohtavasti Yrttipokkari. Oppaassa on luonnonyrttien lisäksi viljeltävien yrttien käytöstä. Ainakin piharatamoa ja poimulehteä on päästävä kokeilemaan – kunhan löytää jostain metsän jossa tietää että kaikki tienvarren kasvit eivät ole koirankusemia.

Useimpia villiyrttejä on siis kerättävä keväällä ennen kukintaa. Nyt on vain yhden villiyrtin sesonki, nimittäin pihlajan. Me käytiin eilen Kirpun kanssa lähimetsässä kahden rasian kanssa pihlajanmarjankeruuretkellä. Kirppu on loistavaa marjastusseuraa, sillä hänen kärsivällisyytensä marjojen poiminnassa saa minutkin jaksamaan vähän kauemmin. Kärsimätön luonteeni sopii tosi huonosti marjojen poimimiseen ja yleensä jo kymmenessä minuutissa savua alkaa nousta korvista kun on niin vaikeaa jaksaa keskittyä niin yksitoikkoiseen hommaan. Pihlajanmarjat on kyllä ehdottomasti kerättäivistä marjoista miellyttävimpiä. Niinpä me kerättiin pihlajanmarjojakin jopa yksi pieni rasiallinen pakastimeen. Mustikoita, mansikoita ja mustaherukoita siellä on jo talven varalle.

IMG_8032

Yhdessä pihlajanmarjassa on C-vitamiinia kuulemma yhtä paljon kuin kokonaisessa omenassa. Lisäksi pihlajanmarjoissa on ainakin K- ja E-vitamiinia. Marjojen happamuus vähenee ensimmäisten yöpakkasten jälkeen, mutta samaan tulokseen pääsee marjat pakastamalla. Olen alkanut pitää pihlajanmarjojen mausta ja Kirppu söi niitä enemmän kuin keräsi astiaansa. Olen ajatellut laittaa pihlajanmarjoja muutaman aamupuuroon ja pienen kourallisen omenajälkiruokiin – katsotaan jos tästä syntyisi joku reseptikin kun kohta omenajälkkärien aika alkaa. Pari jäistä pihlajanmarjaa suuhun myös raikastaa mukavasti suun vaikka aamukahvin jälkeen, josta jää helposti hieman tunkkainen jälkimaku.

Vinkkinä muuten päiväkotien ja koulujen työntekijöille: Samoilta sivuilta voi tilata marjoihin ja villiyrtteihin liittyviä ilmaisia ja aika kivan näköisiä opetusmateriaaleja. Ehkä myös kotiäidit ja kotikouluttajat voisivat tilata, ainakin kannattaa kokeilla!

Advertisements

One thought on “Pihlajanmarjoja ja muita villiyrttejä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s