Keskeneräisiä blogiprojekteja, osa 2

Jonkin aikaa sitten kerroin, että päätin opetella pitämään kotimme siistinä. Ajattelin kertoa erilaisista keinoista opetella sitä, ja miten ne meillä onnistuivat.

No, mikään niistä ei onnistunut.

IMG_8365

Ongelman ratkaisu

Ensiksi kokeilin Flyladyn 30 päivän ohjelmaa, jossa joka päivä opetellaan uusi rutiini kodin pitämiseksi järjestyksessä. Ensimmäisenä päivänä piti opetella olemaan jättämättä tiskejä aamuksi. Toisena päivänä pukeutumaan nätisti. Tämä oli mieluisa tehtävä, ja ainoa kohta ohjelmasta jolla oli kestävää vaikutusta. Kolmantena päivänä piti kiinnittää muistilappuja asioista joita oli opettelemassa, ja sitä pidemmälle en päässyt. En edes katsonut, mitä tulevat päivät tulisivat tullessaan. Huomasin nimittäin, että jo ensimmäinen askel oli liian haastava.

Seuraavaksi kokeilin yksinkertaisempaa lähestymistapaa. Ajattelin laittaa joka päivä herätyskellon soimaan 30 minuutin päästä ja varata sen hetken siivoamiseen. Saisin siivota ihan mitä vaan, mutta se 30 minuuttia pitäisi kestää. Sain kyllä järjestettyä vessan kaapin. Sitten se vain jotenkin unohtui. En edes muista, miten.

Sitten yritin ihan muuten vaan enemmän.

Ja tämän jälkeen luovutin. Päädyimme takaisin siihen järjestykseen, että minä hoidan ne muutamat kotityöt joista pidän, ja Siippa saa hoitaa loput, koska tietää että saan harvoin aikaiseksi mitään mikä ei ole minusta miellyttävää. Minä siis teen ruokaa, pesen pyykit, hoidan tekstiilit ja vaatteet, siivoan vessan ja joskus keittiönkin. Irti päästäminen teki elämästä heti miellyttävämpää, energiaa jäi enemmän siihen mistä niin usein olen puhunut, äitiydestä nauttimiseen.

Fakta kuitenkin on, että kyllä minäkin nauttisin äitiydestä enemmän siistissä kodissa. Onneksi meille tuli kotiin pelastava enkeli: Uusavuttoman ekokoti -blogin pitäjä, joka on ammattisiivooja ja yliopisto-opiskelija -tuloksena siivousniksejä akateemisella tarkkuudella. Tämän blogin lukeminen on ollut minulle tajuntaa avartava kokemus. Minä toden totta en ymmärrä mitään siivoamisesta. Luen silmät pyöreinä, kun blogissa ohjeistetaan sellaisten asioiden siivoamista, joita minä en tiennyt olevan olemassakaan. Tai että joku oikeasti tuulettaa vaatteet joka päivä käytön jälkeen. (Meillä on jokaisella oma vaatekasansa eteisessä tai makuuhuoneessa.)

IMG_8371Löysimme toisemme Stadin aikapankista. Aikapankki on keino auttaa toisia ja saada apua. Apu verotetaan toveissa, joka tarkoittaa sitä että yksi tunti työtä vastaa yhtä tovia. Tämä tekee kaikesta työstä tasa-arvoista, mikä on minusta Aikapankin viehättävimpiä piirteitä. Se, miten palkat määrittyvät, on minusta tuntunut aina tosi epätasa-arvoiselta. Siis ei vain yrityspomojen optiot, vaan myös se, että miksi ihmeessä opettajan/urheilijan/siivoojan/insinöörin työ olisi jotenkin eriarvoista? Voidaanhan siihen vedota, että kun niihin on eri asteinen koulutus, mutta jos siivoojaksi voisi valmistua yliopistosta, niin eiköhän useammat niin tekisi palkan perässä. Ja toisaalta, ei kuitenkaan loppupeleissä ole vain omaa ansiota, millaisen koulutuksen hankkii. Ei minusta ihminen tai hänen työpanoksensa ole yhtään sen vähäarvoisempi, vaikka ei ole sattunut syntymään tarpeeksi älykkääksi päästäkseen TKK:lle. (Näin puhuu yliopiston kesken jättänyt matalapalkka-alalle kouluttautunut ”kutsumustyöntekijä”, jota pänni joka päivä se, miten niin arvokkaasta työstä maksettiin niin vähän palkkaa. ”Koska sun koulutus on huonompi.”)

Mutta se siitä. Aikapankissa on tarjolla tosi monenlaisia palveluja ja sinne voi jättää kaikenlaisia avunpyyntöjä. Minä olen tarjonnut nettisivujen tekoa ja blogineuvontaa ja jätin pyynnön siivousavusta. Matkan varrella jouduin myös huomaamaan Aikapankin haasteen, sillä vapaaehtoisuuteen perustuva auttaminen ei toimi ihan samalla tavalla kuin siivoojan palkkaaminen siivousfirmasta. (Sitäkin olemme kerran kokeilleet.) Ensimmäisestä viidestä, joiden kanssa viestittelin, kaksi ei enää vastannut, kaksi perui paria päivää ennen ja yksi ihan viime hetkellä. Siinä oli sentään se hyvä puoli, että tästä ärsyyntyneenä puunasin meidän keittiön siistimmäksi kuin ikinä. Toisaalta vapaaehtoinen auttaminen on Aikapankissa myös parasta. Siitä tulee hämmentävän hyvä olo, ja sitoutua voi juuri sen verran ja niissä asioissa, jotka itsestä tuntuvat sopivilta.

IMG_8375

Olenko ainoa, joka on ihmetellyt, miten ne uunin ikkunat on tarkoitus puhdistaa sieltä välistä?

Laitoin lopulta tosi tarkan vaihtopyynnön. Halusin jonkun siivoamaan meidän jääkaapin, uunin, roskakaapin ja pesemään ikkunat. Silloin siivousenkelimme löysi perille. Hän on viettänyt meillä kaksi päivää siivoamassa, samalla kun minä annoin blogineuvontaa kuvankäsittelystä, hakukoneoptimoinnista ja yhteistyökumppaneiden löytämisestä. Katsoin myös samalla tarkkaan, miten ne ikkunat oikestaan kuuluisi pestä, ja huomasin tehneeni kaiken väärin. Olin satsannut aineisiin ja säästänyt välineissä, kun olisi pitänyt tehdä toisinpäin.

Ja, mikä parasta – se tulee meille vielä uudestaan!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s