Englantia taaperoille

Tässä tuntuu olevan aihe, josta mahdollisesti saa mammaryöpytystä niskaansa. Siis miksi niin pienelle pitäisi opettaa kieliä? Eihän ne osaa vielä suomekaan kunnolla? No, meidän Kirppu puhuu tosi hyvin, ja on lisäksi kiinnostunut muistakin kielistä. Me ei ”opeteta” Kirpulle englantia ja ruotsia, mutta eri kieliä on pidetty esillä kotona, ja Kirppu on kiinnostunut niistä sen myötä. Hän haluaa tietää, mitä eri sanat ovat eri kielillä, ja välillä saattaa pyytää, että puhutaanko nyt englantia. Lapsen kysymyksistä muuten huomaa nopeasti oman kielitaitonsa todellisen tason. Minä luulin osaavani englantia hyvin, kunnes olisi pitänyt tietää, onko kattilan kansi ja purkin kansi englanniksi sama sana tai mikä on englanniksi vispilä. Ruotsia taas en edes kuvittele osaavani.

Lapsille kielenoppimisen tärkein vaihe on alle 7-vuotiaana, jonka jälkeen kielen oppiminen äidinkielen veroisesti tulee huomattavan vaikeaksi. Sitä ennen kielen oppiminen tapahtuu luonnostaan. Useimmat eivät myöskään voi oppia oikeaa ääntämystä yli 7-vuotiaina, jos kielelle ei ole altistuttu aiemmin. Kielelle onneksi voi altistua, vaikka vanhemmat eivät sitä kovin hyvin osaisikaan. Asuuhan suurin osa maailman lapsista monikielisessä ympäristössä. Itse olen kuullut useammastakin lapsesta, jotka ovat oppineet toisen kielen televisiosta. Yksi kaverini katsoi pienenä Cartoon Networkia ja oppi siitä englannin, toinen taas katseli telkkarista saksankielisiä piirrettyjä. Kun tämä lapsi meni ala-asteella saksan tunneille, opettaja oli kysynyt vanhemmilta, miksi he eivät olleet kertoneet, että heidän tyttärensä osaa jo saksaa. Vanhemmat eivät olleet tienneet sitä itsekään.

Me siis ollaan katsottu piirrettyjä englanniksi. Tämä on muuten aika kätevääkin, koska Youtubessa on niitä paremmat valikoimat. 🙂 Meillä myös lauletaan lastenlauluja englanniksi ja ruotsiksi, tosin niitä ruotsinkielisiä opettaa Kirpun isoäiti. Täältä löytyy lähes sata jaksoa Maisaa, joka on kielenoppimisen kannalta ihanteellisen yksinkertainen ohjelma. Maisasta Kirppu oppi ensimmäiset englanninkieliset sanansa, jotka olivat five ducks. Super Simple Songs tarjoaa kivasti animoituja, yksinkertaisia englanninkielisiä lastenlauluja sanoituksilla. Varoitus: Ne muuten alkavat soimaan päässä.

Minua on itseäni aina harmittanut se, että en vaan opi englantia niin hyvin kuin haluaisin. En tiedä tuleeko siitä koskaan kieltä, jolla olisi täysin luontevaa ilmaista itseäni. Haluaisin antaa lapselleni sen lahjan, että hänelle siitä voisi tulla sellainen. Meillä on myös haave, yksi monista, asua joskus pidemmän aikaa ulkomailla, ja on kiva ajatus että Kirppukin olisi siihen valmistaunut kun sen aika koittaa. Sitä paitsi onhan se nyt ihan hauskaa, kun Kirppu voi vetää oman shownsa ja esittää peräkkäin aakkoslaulun suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Kai sitä saa omasta lapsesta joskus vähän ylpeä olla. 😉

abc songMinusta on ollut mielenkiintoista seurata, miten vieraan kielen oppiminen noin pieneltä sujuu. Minä huolehdin, niin kuin niissä mammaryöpytyksissä muutkin, menevätkö kielet kokonaan sekaisin, jos liian pienenä ”opettaa” vieraita kieliä. No, eivät ne ole menneet. Kyllä 2-vuotiaskin jo ymmärtää, että erilaisilla kielillä voi puhua – ja leikkiä. Niin kuin vaikka näin:

– Äiti, tiedätkö mikä on englanniksi tule keittiöön? Se on shköks. Entä tule vessaan? Se on shäks! Äiti shäks!

 

Advertisements

One thought on “Englantia taaperoille

  1. Suosittelen englanninkielistä päiväkotia, jos aiot jossain vaiheessa laittaa lapsesi päiväkotiin. Siis sellaista kunnollista total immersion -kielikylpyä, jossa hoitajat puhuvat pelkästään englantia, suomea vain silloin, jos lapsi on hädissään tai itkee. Eivät yleensä edes osaa kunnolla suomea, niin ei ole pelkoa, että kommunikointi lipsuu suomen puolelle.

    Ei kannata helliä liian ruusuisia käsityksiä kielten oppimisen helppoudesta. Näistä tuttujentuttujen ihmelapsista, jotka oppivat kielen kuin kielen katsomalla kyseisenkielisiä piirrettyjä, ovat kaikki kuulleet, mutta vähemmän puhutaan puolikielisistä tai kielettömistä lapsista, joihin valitettavasti välillä törmään opettajan työssäni. Oma lapseni on kaksikielinen englanti-suomi, mutta ei se englanti ole todellakaan tullut tuosta vain, vaan sen eteen on tehty paljon työtä. Isänsä puhuu englantia kotona, lisäksi lapsi oli englanninkielisessä tarhassa 3-vuotiaasta eteenpäin ja on nyt kaksikielisellä luokalla (kolmannella). Silti sitä englantia on opettelemalla opeteltu, ei opittu ilman vaivannäköä. Myös suomen kielen eteen on pitänyt nähdä vaivaa, että se kehittyy samaa tahtia ikäluokan kanssa. Luin lapselle paljon kirjoja siten, että kävimme yhdessä läpi vaikeampien sanojen merkityksiä.

    Olisi äärimmäisen tärkeää, että vanhemmat puhuvat johdonmukaisesti vain yhtä kieltä lapselle, siis vaikka äiti suomea ja isä omaa äidinkieltään tai toisinpäin. Jos kummatkin vanhemmat ovat suomenkielisiä, kannattaa tosiaan laittaa lapsi tarhaan. Tuollaisesta leikkimisestä ja joidenkin laulujen laulamisesta ei tietenkään ole haittaa, muttei vastaavasti hyötyäkään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s