Taaperotekemistä: Tunnustelupussi

IMG_8163

Yksi Kirpun lapsuusmuistoista tulee varmaan olemaan se, miten äiti otti jatkuvasti valokuvia. ”Oota, älä avaa sitä lelua ihan vielä. Otetaan eka kuva.” Ja kesken leikkiä: ”No niin, nyt älä liiku. Pidä kättä siinä. Tosi hyvä! No niin, jatketaan.”

No joo. Tämä tuli ehkä siksi mieleen, että tällä kertaa keskityttiin enemmän leikkimiseen ja sain lopuksi napattua tällaisen kuvan leikistä. Tässä siis taas montessori-inspiroitunut tekeminen, joka on helppoa toteuttaa kotona. Minua innostaa montessorissa ja myös Charlotte Masonin kasvatusajattelussa se, miten lasten kanssa voisi tutustua eri aisteihin. Meillä on muitakin tapoja tutkia maailmaa kuin näkeminen ja kuuleminen, mutta kasvatuksessa nuo kaksi selvästi eniten painottuvat. Miten voisi harjoittaa tuntoaistia, hajuaistia ja makuaistia?

Tässä harjoituksessa pieneen pussiin laitetaan erilaisia esineitä ja niitä käsin tunnistelemalla pitää arvata, mikä esine on kyseessä. Me valittiin Kirpun kanssa leluista yhdessä, mitä pussiin laitettiin, jolloin vaikeustaso oli just sopiva. Vanhemmille lapsille voi tutuista esineistä valita esineet niin, että lapsi ei osaa odottaa, mitä pussista löytyy. Yksi idea, mitä pussiin voi laittaa, on muotolaatikon palikat, jolloin voi harjoitella eri geometristen muotojen tunnistamista.

Kirpusta leikki oli tosi hauska! Lopulta kaikki sekalaiset sopivan kokoiset lelut oli käyty tunnustellen läpi.

Leikkiä, luovuutta ja logiikkaa – mukana alennuskoodi Minä Itse -verkkokauppaan!

Tässä on yhteistyö, josta olen tosi iloinen. Arvostan ihan valtavasti naisia, jotka hoitavat lapset kotona ja sen lisäksi perustavat hoitovapaalla vielä oman yrityksen. Sellainen on Minä itse -kaupan ja blogin perustaja, joka on ihan tavallinen montessoripedagogiikasta kiinnostunut äiti, joka halusi tuoda montessorivälineitä ja muita kehittäviä leluja kaikkien lasten saataville koteihin.

Minä sain valita kaupan valikoimasta jonkun tuotteen meille. Valinta oli tosi vaikea, koska kaupassa on niin monia kiehtovia leluja! Mietin myös pitkään, vuokraisinko leluja kahdeksi kuukaudeksi, jolloin hinta olisi neljäsosa kauppahinnasta, ja voisin kokeilla paljon useampaa tuotetta, vai otanko jonkun tuotteen meille omaksi. Lopulta päädyin valitsemaan yhden kuuluisista Fröbelin lahjoista, sellaisen joka vaikutti sellaiselta josta Kirppu juuri nyt voisi innostua, mutta josta löytyisi tekemistä myös vuosiksi eteenpäin.

IMG_8206

Kaikki tietävät Fröbelin palikat, mutta minulle oli arvoitus mitä ne ovat ennen kuin aloin lukemaan Minä itse -blogia, jossa annetaan käyttöideoita kaupan tuotteille. Friedrich Fröbel eli 1800-luvun alkupuoliskolla, ja oli Saksassa varhaiskasvatuksen ja lastentarha-aatteen varhaisia kehittäjiä. Fröbelille oli tärkeää tukea kasvatuksessa lapsen omatoimisuutta ja luovuutta. Hän halusi kehittää leluja, joita voisi käyttää monella eri tavalla. Lapsi sai siis käyttää omaa mielikuvitustaan ja luovuuttaan keksiessään, mitä kaikkea annetuilla välineillä, tai kuten Fröbel sanoi, lahjoilla, voisi tehdä. Lahjat oli suunniteltu annettavaksi yksi kerrallaan lapsen kehittyessä. Ensimmäiset lahjat sopivat vauvaikäisille. Tästä linkistä voi käydä katsomassa Minä itse -kaupasta Fröbelin lahjoja. Niissä saa käyttää itsekin mielikuvitusta, kun miettii, mihin tuokin on tarkoitettu. Sitä on niin tottunut siihen, että kaikki lelut on tarkoitettu käytettäväksi tietyllä tavalla, että on melkein häiritsevää kun näitä ei ole! Lapsilla sitä ongelmaa tosin ei ole, sillä lapset ovat luonnostaan luovia. Sitä vain toivoisi, että se luovuus säilyisi aikuisikään saakka.

fröbelj2

Päätin antaa Kirpun keksiä itse, mitä tällä voisi tehdä ja olla mukana sillä tavalla, kuin hän toivoo. Toinen Fröbelille tärkeä asia lahjoissa oli se, että ne kehittivät vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä, kun niitä tutkittiin yhdessä.

Aluksi käytiin tällainen keskustelu:

K: – Mikä tämän lelun nimi on?

Minä: – Ööö… no… tää on sellainen Fröbelin lelu.

K: – Ai fööbelin lelu! Tää on tosi mukava! Minä tykkään tästä!

Nopeasti Kirppu keksi, että haluaisi laittaa nuppeja lautaan kanssani vuorotellen. Nauhat eivät vielä kiinnostaneet. Kun kaikki reiät olivat täynnä, keräsimme takaisin nupit väri kerrallaan. Tämä vaihe oli haastavampi, ja tässä ohjasin enemmän. Halusin pitää kiinni siitä, että tällaiset pelit ja leikit siivotaan aina lopuksi pois ja laitetaan paikoilleen hyllyyn leikin loputtua. Nuppien pois ottaminen oli myös hieman vaikeampaa kuin laittaminen. Se näytti hyvältä kynäotteen harjoitukselta. Kun katsoin kelloa, yllätyksekseni meillä oli mennyt tunti tätä lahjaa tutkiessa. Aika tuntui paljon lyhyemmältä! Itse ehdin siinä ajassa keksiä jo monta tapaa, miten lautaan voisi naruilla ja tapeilla tehdä kuvioita tai pelata erilaisia pelejä. Fröbel ei varmaan tajunnut silloin 1800-luvulla, että teki samalla nykyajan lapsille pikseligrafiikan alkuoppitunnin – miten pienistä pisteistä muodostuu kuvia. Tapeista onkin rakennettu jo niin taloja kuin hirmuisia pelottavia mörköjäkin.

Odotan myös kiinnostuksella, miten Kirpun pari vuotta vanhempi ystävä Meritähti tällä leikkii, kun tulee meille ensi kerralla hoitoon.

IMG_8227

Minä itse -verkkokauppa tarjosi myös Onnellisen kodin lukijoille -10% alennuskoodin, joka on voimassa lokakuun loppuun asti! Kannattaa käydä selailemassa kaupan tarjontaa jo siksi, että sieltä saa huimasti inspiraatiota siihen, miten erilaisia kehittäviä leluja voikaan olla, sellaisia joita ei tavallisissa lelukaupoissa näe. Yllättävää on myös huomata, miten monet nykyiset kehittävät lelut pohjautuvat tavalla tai toisella noihin montessori-pedagogiikassa käytettyihin leluihin ja tarvikkeisiin.

MI_banneri_onnellinen_koti

Vinkkinä muuten, että jos aina ihmettelet, mitä veisit lasten kavereille synttärilahjaksi, niin nämä lahjatilahduttavat niin lasta kuin valistuneita vanhempiakin, jotka haluavat niitä puisia, kehittäviä leluja. Lelujen hinnat ovat noin kympistä ylöspäin. Kympillä saa esimerkiksi monia kivoja eläinpalapelejä, joilla voi opetella samalla eläinten osia. Joissain näkyy myös eläimen luuranko palojen alla. Itse olen katsellut sillä silmällä tasapainovaakaa.

Alennuskoodi on onnellinen1 ja se on voimassa Minä itse -kaupassa 31.10 asti.

Voit vinkata alennuskoodista myös kavereillesi, jotka ovat montessorivälineistä kiinnostuneita.

Liituja ja toisia liituja

IMG_7092

Olen kertonut blogissa kaksista liiduista jotka meillä on olleet lapsen käytössä, ja kertonut molemmista hyvää. Pidempi käyttö kuitenkin on paljastanut aika huiman laatueron. Nuo alemmat Stockmarin hunajavahaliidut on olleet käytössä kaksi vuotta Kirpun piirustuksissa ja sitä ennen vielä pidempään Siipan käytössä, eikä niissä huomaa käyttöä kovin paljon – ne olivat suunnilleen yhtä kuluneita kun Kirppu niillä aloitti, ja viimeisen vuoden ajan ne on olleet käytössä suunnilleen joka päivä.

Ylemmät djecon geelipastelliliidut Kirppu sai joululahjaksi viime jouluna. Niissä on tosi kauniit, kirkkaat, heleät värit, niistä tulee tussimaista jälkeä juuri ollenkaan painamatta, ne ovat kokonaan myrkyttömät ja – mikä parasta lapsiperheelle – ne lähtevät ihan vain rätillä pyyhkimällä pois. Tämä tuli testattua, kun Kirppu yhtenä päivänä piirsi niillä noin kahden neliömetrin alueelle parkettiin.

Djecon kyniä on meillä kutsuttu lapsenkielessä jo pidempään nimellä ”katkeavat kynät”. Näette kuvasta, miksi. Tuo on tapahtunut useimmille kynille, ja kynistä muuten on enää tuon verran jäljellä. Niistä lähtee paljon väriä helposti, mutta ne myös kuluvat yhtä nopeasti. Lisäksi piirustusten säilyttäminen on vaikeaa, koska värit tahraavat vielä paperissa ollessaankin.

Siksi perinteiset hunajavahaliidut ovat taas meillä ykköset. Laadusta kannattaa maksaa, lasten tarvikkeissa ja ehkä erityisesti juuri niissä. Ainoa haittapuoli on, että vaha ei lähde yhtä helposti pinnoista irti. Jos joku tietää, miten hunajavahan saa siististi pois seinästä, tuolista ja pöydästä, vinkkejä otetaan kitollisin mielin vastaan!

Montessorivälineitä edullisesti netistä

Lelut on kivoja. Kun kesän hiekka-, käpy- ja kivileikit on leikitty, voi alkaa miettimään mitä varhaiskasvatuksellista sitä sitten keksis kun sataa viikon.

Montessorifilosofiassa on puolensa ja puolensa, se on tosi järjestelmällinen tapa kasvattaa mutta mielestäni liikaa logiikkaan keskittyvä, mutta kivoja leluja siihen liittyen on joka tapauksessa kehitetty. Sellaisia, joilla voi oikeasti tehdä jotain. Itse selailin näitä Amazonista, ja huomasin että hinnat ovat monissa tuotteissa paljon edullisempia kuin Suomessa. Kaikki lelut löytyvät laittamalla hakusanaksi Montessori in toys and games*, tai ihan vain painamalla tuosta linkistä. Suurin osa näistä leluista kuuluu ilmaisen toimituksen piiriin, eli kun ostaa yli 25 punnalla (n. 30 euroa), postituksen saa ilmaiseksi. Se on minusta aika hyvä tarjous, kun lähettävät näitä puisia leluja Englannista asti.

Tässä muutama poiminta. Itse en katsele näitä pelkästään shoppailumielessä, vaan mietin myös, mitä näistä voisi tehdä itse, ja myös että osaan pitää silmäni auki kirpputoreilla ja tarjouskoreissa, milloin niistä löytyy leluaarteita.

Melissa & Doug Pattern Blocks and Boards*, 10€

Erilaisista muodoista tehdään palapelejä, ja omiakin kuvioita voi tietysti tehdä. Auttaa hahmottamaan erilaisia muotoja esineissä ja asioissa, eli siis geometriaa. Inhosin sitä koulussa, mutta tämä näyttää tosi kivalta. Mutta koulussa ei tehtykään palapelejä.

Melissa & Doug Basic Skills Board*, 14€

Vetoketjun, pyöräilykypärän, napin, vyönsoljen ja kengännauhan avaamisen ja sulkemisen harjoitteluun.

Melissa & Doug Lacing Beads in a Box*, 8€

Hauskoja erilaisia helmiä pujottelua varten.

Creative Toys : Wooden Threading Lacing Mouse and Cheese*, 5€

Pujottelua ja ongelmanratkaisua samassa paketissa. Ensin pitää saada hiiri juustonreikään ja sitten keksiä miten kaikki solmut saa avattua.

Galt First Octons*, 8€

Muovisia kahdeksankulmioita joista voi rakentaa erilaisia muotoja.

PUZZLE FRACTION EXPERT*, 7€

Palapeli murtolukujen hahmottamiseen.

Hammering Set*, 18€

Muotoja joita saa vasaroida lautaan kiinni. Tällainen oli meillä tarhassa, ja muistan että 5-vuotiaana se oli minusta yksi parhaita leluja mitä on! Itse asiassa varmaan ainoa lelu, joka tarhasta jäi mieleen (vappuhuiskien ja pahvimajojen lisäksi). Vinkkinä mainittakoon, että ainakin viime visiitillä näitä myytiin Tigerissä vielä halvemmalla. Pitäisikin varmaan ostaa varastoon. Minun versio tästä on ollut leikata erimuotoisia paloja paperista ja antaa Kirpun liimata niistä omia kuvioita paperiin.

Small Europe Board Puzzle*, 24€

Euroopan maat palapelinä.

Roman Arch*, 35€

Klassinen montessorilelu, joka monissa paikoissa maksaa vielä enemmän. Tämä on rakennuspalikkasetti, jolla voi rakentaa yhden arkkitehtuurin perusrakenteen eli holvin. Holvikaari, se tämä olikin suomeksi.

*=affiliate-linkki

Mitä pelata 2-vuotiaan kanssa?

Itse pidän tosi paljon lautapeleistä, ja olen ollut tosi iloisesti yllättynyt että 2-vuotiaan kanssa joitakin pelejä voi jo vähitellen alkaa pelaamaan. Kirppu pelaa tosi mielellään, ja se on kivaa yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille yhdessä. Näissä peleissä, joita olen löytänyt, ei tarvita älyä, päättelyä tai taktikointia. Se menisi jo liian monimutkaiseksi. Sen sijaan nyt opetellaan sääntöjen noudattamista, yhdessä toimimista ja oman vuoron odottamista, jotka ovat tosi tärkeitä taitoja nekin.

Voittaminen ja häviäminen myös ovat 2-vuotiaan maailmassa vielä tuntemattomia asioita, enkä myöskään halua niitä pelatessa korostaa. Meillä ei siis puhuta voittamisesta, vaan sanotaan vaikka että nyt peli on loppu tai peli on valmis. Tärkeintä kuitenkin on yhdessä tekeminen ja itse pelaaminen.

IMG_6772

Tämä peli on itse asiassa minun lapsuudestani. Lotossa on keskellä kuvakortteja nurinpäin, joista jokainen valitsee vuorollaan yhden, ja sitten katsotaan kenen lautaan kortti kuuluu. Vaikeammassa versiossa voi pelata niin, että kortin saa pitää vain jos se kuuluu omaan lautaan. Lottopeli on helppoa tehdä itse, Lasten silmin -blogissa on siitä yksi esimerkki.

IMG_7005

 

Kirppupeli on klassikko! Meidän on Plaston tekemä. Kirppuja voi hyppäyttää kaverille tai kokeilla saada purkkiin tai kannen päälle.

IMG_6771

Domino on tällä hetkellä peleistä suosikki. Siihen opin Kirpun ystävältä kivan tavan, eli pelin ei tarvitsekaan loppua siihen kun joltain loppuvat palikat, vaan sitten palikoita voi nostaa lisää. Tarkoituksena ei siis olekaan päästä omista palikoista eroon vaan saada mahdollisimman pitkä domino tehtyä yhdessä!

IMG_6770

Tämä peli oli minulle uudempi tuttavuus. Pelissä on yhteen liittyviä asioita, joille pitää löytää pari. Olemme pelanneet tätä ihan vain etsimällä palojen kaveria, mutta ohjeiden mukaan tämä olisi muistipeli, jossa toisen samanlaisen kortin sijaan etsitään kuvalle paria. Parit tosin oppii nopeasti, joten pelikertojen välillä pitää ehkä pitää tarpeeksi taukoa, jos tätä ei pelaa muistipelin tapaan. Oli tässä kuitenkin 2-vuotiaalle ja vielä 4-vuotiaallekin miettimistä ja keskusteltavaa, miksi eri kortit liittyivät yhteen.

IMG_6680

Sen sijaan jos tietokonepelejä etsii, Kirppu on pelannut Papunetin pelejä. Ne ovat tarpeeksi yksinkertaisia ja rauhallisia minun mielestäni, ja kaikissa on hyvä idea. Olin tosi yllättynyt, miten nopeasti noin pieni oppi käyttämään Papunetin piirustusohjelmaa ja pelaamaan äänne- ja lukumääräpelejä – tosin kirjaimia ja lukuja on paljon harjoiteltukin. Olemme rajanneet tietokoneella käytetyn ajan aika vähäiseksi, mutta tämä on yksi niistä asioista joita tietokoneella saa tehdä silloin harvoin kun tähän pääsee.

Millaisia pelejä teillä pelataan? Mitkä ovat suosikkinne?

Loppuun kirpparivinkki: Kaksi viimeistä peliä löytyi Porvoon Löytöpisteestä, joka on nimensä veroinen paikka. Kirpun kummitäti, joka osti itselleen mummonmökin Porvoon läheltä, vei meidät sinne shoppailemaan porvoonkierroksella, ja tuloksena oli kaksi muovikassillista pelejä, leluja ja lastenkirjoja (+lasten crocsit) hieman yli kympillä!

Koivukylän uusi Kierrätyskeskus

Kaikille muualla kuin Vantaalla asuville tiedoksi, Koivukylä on Itä-Vantaalla ja sillä on oma juna-asema. Minulle ei tulisi ihan joka päivä mieleen lähteä vantaalaiseen Kierrätyskeskukseen käymään, mutta kun äitini kertoi löytäneensä ilmaisvaatekorista isälleni hyväkuntoisen Desigualin miestenpaidan ja sitten vielä osuin tähän blogiin, jossa mm. Maija Karman alkuperäinen piirros oli todellinen löytö, oli pakko lähteä katsomaan paikkaa. Kierrätyskeskus ei ole ollut pitkään Koivukylässä, ja voi olla että ne jotka kansoittavat Helsingin kirppareita eivät ole vielä löytäneet sinne tietään. Hyviä tavaroita ei ehkä siis viedä koreista yhtä nopeasti.

IMG_7094

Koivukylän tilat ovat tosi isot, joten tavaroiden esillepanoon on myös voitu panostaa, ja väljemmästä asettelusta myös aarteet erottuvat. Arabian astioille oli osattu panna täälläkin hintaa, mutta yhtään vähemmän tunnetut laatumerkit menevät samaan halpaan hintaan kuin muutkin astiat.

kiertis

Kierrätyskeskus on ainoa kirppari, jonne hyväksytään lähes kaikki tavara, joten monenlaatuista täälläkin oli. Lasten vaatteita ei ollut kovin paljon, mutta siitä vähästä tein muutaman hyvän löydön, kuten Riemulin tosi kivan retrohenkisen unipussin kahdella eurolla. Se menee lahjaksi meidän pienimmälle kummipojalle.

Sovituskoppi oli muuten kivoin missä olen millään kirpparilla ollut, ja ylipäänsä varmaan tilavin mitä olen pitkään aikaan nähnyt. Se oli tosi kivaksi laitettu, samoin kuin leluosasto. Sinne jäi kotia odottamaan hauska keinuankka. Lastenkirjat olivat lattiatasossa pienten käsien selailtavissa, ja kuten Lönnrotinkadulla, täälläkin oli iso askartelutarvikeosasto.

kiertis3

Jos blogia sattuu lukemaan joku hapankaalia rakastava, niin vinkiksi että tauluosastolle jäi hyvää kotia odottamaan kaksi hapatusastiaa. Meillä on jo oma, ja Siipan tekemä hapankaali ja hapanvihannekset on ihan parhaita. 🙂 Naistenvaateosastolla olisi täyssilkkinen Betty Barclayn juhlamekko (koko 36) ja Anne Linnonmaan ekopaita (koko M), molemmat vain pari euroa.

kiertis2

Ja tässä osa siitä mikä ei jäänyt odottamaan ;). Iso kasa löytyi kehittäviä pelejä, joita olenkin viime aikoina etsinyt ja tutkinut. Osa tulee jo nyt käyttöön, osa jää kaappiin odottamaan puoleksi-puoleksitoista vuodeksi. Tosi kiva oli ainakin tuo englanninopiskeluun tarkoitettu lorupussi. Pelin hinnat olivat 1-5 euroa. Neljällä eurolla löytyi hyväkuntoinen Brion hakka, joka on ensimmäinen joka on tarpeeksi tiukka että Kirppu ei vain painele palikoita alas käsivoimin.

Kenkäosastolta Kirpulle löytyivät juuri sopivat Ratian tennarit, Timberlandin sandaalit ja ehjät kumpparit. Oli muuten tosi hyvä mennä kiertikseen niin että Kirppu oli juuri nukahtanut, niin kerrankin kenkien sovittaminen onnistui ilman huutoa.  Minä sain muutaman vaatteen ja itselleni feikkimerkkilaukun, joka näkyy tuossa hakan takana, ja huolella käsintehdyn pellavalaukun. Äitini löysi eurolla sellaisen piirustuksessa käytettävän puisen mallinuken, jotka maksavat uutena ainakin neljäkymppiä.

kiertis4

Lisäksi löytyi lahja ystävän lapselle jolla on synttärit tulossa. Minusta on ihan ok ostaa lahjoja kirpparilta, jos ne ovat tosi kivoja ja hyväkuntoisia. Veljeni kanssa olemme jo pitkään ostaneet lahjoiksi kirjoja antikvariaateista. Teininä siihen liittyi vahvempaakin kulutuskriittisyyttä ja protestointia ihan kaikkea mahdollista vastaan, nykyään käytettynä ostaminen taas on jo niin luontevaa että ilahdun enemmän löydöstä joka löytyy hyvällä omallatunnolla kirpparilta kuin siitä että ostaisin heräteostoksia kaupoista. Ja ilmeisesti kirpparilahjoista on tullut salonkikelpoisiakin, sillä jopa anoppini osti Kirpulle joulu- ja synttärilahjaksi kauniit villapaidat kirpparilta.

Mitä mieltä te olette? Voiko käytettynä ostettua antaa lahjaksi?

Viikon varrelta

IMG_6179

Vähän aikaa sitten ihmettelin, mistä nyt blogata kun vauva-ajan jälkeen uusia kehitysvaiheita saavutetaan niin paljon hitaammin – mutta eihän se olekaan niin! On ihmeellistä millaista vauhtia 2-vuotias oppii uutta. Asiat, jotka pari kuukautta sitten olisivat olleet ihan mahdottomia, menevätkin nyt ihan sujuvasti, sellaiset joista itse luulin että ei niitä varmaan osaa ennen kuin täyttää viisi. Kirppu on esimerkiksi kahdessa kuukaudessa siirtynyt nuppipalapeleistä tekemään tätä 28-osaista dinosaurusta, jonka oppi neljässä päivässä tekemään niin että parissa kohdassa enää tulee kysymään neuvoa, miten palat yhdistetään. Dinosauruksen paloissa on aakkoset järjestyksessä, joten samalla Kirppu on oppinut aakkosjärjestyksestä jo neljäsosan, ja joka kokoamisella ne käydään uudestaan läpi. Tosi hauska tapa opetella aakkoset! Kirppu oppi kirjaimet jo viime kesänä, tästä oppii vielä niiden järjestyksen.

Olenkin nyt haalinut huuto.netistä erilaisia kivoja puisia palapelejä. Käyttämätön dinosauruspalapeli löytyi huuto.netistä puoleen hintaan normaalihinnasta – uutena en ollut raaskinut ostaa, mutta olin jäänyt tästä haaveilemaan sen ensimmäistä kertaa nähtyäni.
IMG_6180

Olen ilmeisesti kotiutunut Itä-Helsinkiin, kun minusta tuntuu mukavammalta lähteä ostoksille Itäkeskukseen kuin keskustaan. Kaupat ovat lähekkäin, tunnelma on rento ja monikulttuurinen, ja parasta ovat hauskat pienet putiikit. Minulla on ollut myös hyvää ostosonnea, ja olen löytänyt tosi edullisesti asioita jotka olivat vasta ehtineet käydä mielessä, että niitä tarvittaisiin. Niin kuin ompelukuvat, jotka maksoivat Tigerissä 3 euroa. Katselin toisessa paikassa puisia ompelukuvia, jotka tietysti ovat kestävämpiä mutta myös kalliimpia, mutta totesin että voin ihan yhtä hyvin tehdä itse kartongille lisää kuvia, sitä paitsi lapsi innostuu enemmän uusista kuvista kuin parin saman tekemisestä uudestaan ja uudestaan.

.
IMG_6190

Tämän näköinen siitä tuli mestariompelijamme käsissä.

.

.

.

.

.

.

.

.

IMG_6181

Halpiskauppareissua edellisenä iltana Kirppu esitti toiveen, että haluaisi oman vasaran. Katselin aamulla, josko netistä löytyisi käytettynä tällaisia rakennussarjoja, joissa olisi erilaisia ruuveja, muttereita ja työkaluja. Ei löytynyt, mutta Itiksen Saiturin pörssistä löytyi 7 eurolla Melissa & Dougin työkalupakki! Niitä muuten jäi sinne vielä pari hyllyyn. 😉 Meillä menee vielä joksikin aikaa kaappiin odottamaan, sillä en halua totuttaa Kirppua saamaan uusia leluja joka viikko. Nyt niitä on nimittäin annettu melkein sitä tahtia, mutta toisaalta Kirppu myös tarvitsee juuri nyt uudenlaisia, haastavampia leluja. Ei tässä vaiheessa tuntuisi toimivalta se jostain perhelehdistä luettu sääntö, että uusia leluja saisi vain jouluna ja synttäreillä…

IMG_6163_2

Meillä ei ole ipadeja eikä muita hienouksia, mutta onneksi meillä on tämä mahtava kirjoituspeli joka leikin varjolla opettaa lapselle kirjaimia ja kirjoittamista! Kosketusnäyttö vain pois päältä ja hiiri piiloon koneen taakse, niin huomio myös pysyy kirjoittamisessa.

.

.

.

.

.

..
IMG_6165Tosin ilman sitä hiirtäkin koneesta voi löytyä kaikkea mielenkiintoista… Opin itse käyttämään tietokonetta niin, että sain vauvaikäisestä asti leikkiä vanhempieni tietokoneella. Hauskin leikki oli yrittää saada tietokone jumiin, ja 80-luvulla se ei ollut edes erityisen vaikeaa. Olen oppinut käyttämään tietokonetta itse kokeilemalla, ja käytän tietokonetta edelleen intuitiivisesti. En ole erityisesti opetellut käyttämään tai korjaamaan tietokonetta, vaan jotenkin ajattelematta yleensä tiedän mitä tehdä, ymmärrän tietokoneiden logiikkaa. Tässä huomaan ison eron Siippaan joka on minua vanhempi ja opetteli käyttämään tietokonetta teini-ikäisenä. Minä olen siis meillä se, joka hoitaa kaikki tietokoneongelmat. Tämän vuoksi minusta tuntuu tärkeältä antaa myös omien lasten kokeilla tietokoneen käyttöä, vaikka emme haluakaan tietokoneen olla kovin isossa osassa lasten elämää.